Äänestysikärajan laskemista on ehdoteltu keinona lisätä nuorten kiinnostusta politiikkaan. Asia on ilmeisen monimutkainen, sillä se on herättänyt puheenvuoroja puolesta ja vastaan. Joidenkin mielestä äänestysikärajaa ei pitäisi laskea, sillä ajatellaan että nuoret äänestäisivät ääripään ehdokkaita, julkkiksia, populistisia sananvääntäjiä, silkalla vitsillä valtuustoon hakijoita ja protestiehdokkaita.
Tämä saattaa olla aiheellinen pelko, mutta on syytä muistaa että aikuiset järkevät ihmiset ovat äänestäneet eduskuntaan sellaisia joka alan asiantuntijoita, joilla varmasti onkin suuri poliittinen kokemus, kuten Kotikadun Risto Aution, Kurikan suuren Juha Miedon, sen omituisen kiekkopelin ainoan tunnetun pelaajan Markku Uusipaavalniemen ja painija Marko Asellin. Poliittisia konkareitakin, jotka hieman kyllä epäilyttävät, on saatu nähdä kuten “emme pysty pitämään käsiämme kurissa oli kyseessä tekstiviestin näpytys tai nuoren naisavustajan pylly” Ilkka Kanerva ja Lyly Rajala sekä Kari “ehkä löin ehkä en” Häkämies. Ääripään henkilöistä nousee mieleeni myös Turun kaupungivaltuustossa istuva seinähullu yksityisetsivä Olavi Mäenpää. Tietysti yksi oli yli muiden jonka nousu ja tuho olisi huvittavaa ellei se olisi suorastaan surulista, eli Tony Halme.
Voitaisiin kenties siis unohtaa ikärajat ja asettaa jonkinlainen äänestysälykkyysraja. Ihmiset jotka omaavat alle kuuden älykkysosamäärän eivät saa äänestää eikä asettua ehdolle. Nytkin jostain kuuluu “Möööh…Mä en saa näitä nyrkkeilyhanskoja irti korvistani…höööö..”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti