torstai 28. elokuuta 2008

VALTUUTETUT

Olen ehkäpä aiemmassa kirjoituksessani hieman erheellisesti mollannut kaikkia vanhuksia. Omakin mummoni on varsin herttainen ( terkkuja savoon, jotka saisit jos vain osaisit käyttää tietokonetta). Nuoret ovat kunnallisvaltuustoissa kyllä aliedustettuina, mutta niin ovat vanhuksetkin. Valtuutetuista kuusi prosenttia oli valittaessa alle 30-vuotiaita ja samoin kuusi prosenttia yli 65–vuotiaita. Kummankin ikäryhmän osuus väestöstä on noin 15 prosenttia. Naisvaltuutettujen ikä on keskimäärin 46 vuotta ja miesten 50 vuotta.

Olisiko siis pahin ikäryhmä keski-ikäiset. Sen verran vanhoja etteivät enää muista millaista on olla nuori ja sen verran nuoria ettei vielä vanhusten asiat kiinnosta. No tiedoksi sinulle viisikymppinen: Sinäkin olet ikäloppu ja saatat kuolla pian. Hoida vanhusten asiat kuntoon niin saat niistä piakkoin nauttia ja hoida nuorten asiat kuntoon niin he ehkä keski-ikäisinä auttavat sinua. Tämä tietysti vain jos annat metrossa tilaa ulostulijoille kuten normaalien ihmisten kuuluu etkä jyrää meitä rollaattorillasi.

keskiviikko 27. elokuuta 2008

SUOMI JA JORMA

Ylen uutisten teettämässä kyselyssä kansalaisten suosikki uudeksi presidentiksi olisi Sauli Niinistö. Ei nyt keskitytä tuohon puolivallattomaan leskimieheen vaan nostetaan kyselystä yksi suosittu nimi joka olisi Suomen presidentiksi yhtä tervetullut kuin kikkelisyöpä. Jorma Ollila. Kuten luotettava suomalainen, puolassa valmistettu puhelimeni, on Jorma kelpo jörrikkä.

Suomea voisi johtaa kuin Nokiaa konsanaan. 

Ensiksi Jorppo voisi nostaa Suomen brändinä mailman kolmanneksi tunnetuimmaksi. Rahaa virtaisi valtion kassaan ja kaikki maailman ihmiset tietäisivät Suomen. Se, että valtaosa luulisi Suomen olevan Japani, ei haittaisi. Kaikki sujuisi kuin suomalaisessa hyvinvointivaltiossa kuuluisikin.

Pikkuhiljaa Suomi alkaisi jakaa hurjia optioita omistajilleen ja valtion kassaan ei enää virtaisikaan niin paljon rahaa. Jormis huomaisikin, että suomalaiset ovat kovin kalliita kansalaisia. Itäeuroopan kansalaiset, puhumattakoon aasialaisista, hoitaisivat suomalaisena olon paljon halvemmalla. Jokke voisikin lopettaa kokonaisia kaupunkeja Suomesta ja siirtää tuotantoa Puolan Koldzinakialandzakstaniin. Pian Jompsa tajuaisikin, että kun lopettaa kaupunkeja niin sen asukkaat jäävät kyllä työttömiksi, mutta toisin kuin Nokian tehtaiden lopettamisen yhteydessä, he eivät olisi enää työttömiä suomalaisia. Uudet suomalaiset Puolan Gönsktsidissä olisivat täysin työllistettyjä. Se, että entisessä Suomessa olisi viisi miljoonaa työtöntä (tai hieman alle sillä entisen Suomen ruotsinkielinen vähemmistö olisi yhä purjehtijoita), ei olisi enää Suomen ongelma. Hyvä Jorkku!

tiistai 26. elokuuta 2008

SAUVAKÄVELYTAPPAJAT

No niin. Nyt suomen armeijan sauvakävelee. Aikooko ne tappaa viholliset nauruun? Minä muutan ruotsiin.

perjantai 22. elokuuta 2008

STUBSU

Stubb joutui venäläiskenraalin hampaisiin Georgiassa otsikoi Helsingin sanomat eilen. Venäläiskenraalin onni ettei asia mennyt toistepäin. Niillä legoilla olisi voinut saada pahaakin jälkeä aikaiseksi. Olen muutenkin alkanut epäillä että Stubb on robotti. Paha robotti.

torstai 21. elokuuta 2008

ÄLYKÄSTÄ POHDINTAA

Elinkeinomonsteri Mauri, suht varma tupee, Pekkarinen on huolissaan siitä, että Suomi saattaa joutua vastaanottamaan ydinjätettä. Tero ratkaisi tämän ongelman. Juuri eilenhän Paavo Lipponen ilmoitti luopuvansa eduskunnan työhuoneestaan. Laitetaan jätteet sinne. Huone on jo tottunut vetämään sisäänsä aikamoisen klöntin epäilyttävää materiaa. Se, että pikkuhiljaa kaikki kansanedustajat alkavat vihertää ja loistaa pimeässä, ei välttämättä ole lainkaan huono asia. 

keskiviikko 20. elokuuta 2008

KUNNALLISVAALEISTA

Paavo Lipponen luopuu viimein työhuoneestaan eduskuntatalolla. Oli jo aikakin. Kaveri ei ole ollut töissä koko rakennuksessa yli vuoteen.

Paavo ei hätää. Meidän verkkokellarissa on tilaa.

 

Kunnallisvaaliehdokkaista.

Päätin laskea kunnalisvaaliehdokkaiden keski-iät (ihan vain koska olen ihan saatanan hyvä matikassa). Otin esimerkiksi Helsingin vaalipiirin. Rkp saalisti ehdokkaidensa kanssa kärkisijan. Heidän keski-ikänsä oli 47.7 vuotta. Ei mitään lapsia enää. Kokoomus sai kunnioitettavan 45.2 vuotta. Vasemmisto ja Vihreät olivatkin huomattavasti nuorekkaampaa sakkia. Vasemmisto pääsi tasan neljäänkymppiin kun taas Vihreät jopa niin alhaiseen kuin 38 vuoteen. Demareista ei ole hajuakaan heidän kehnonlaisesti informaatiota tarjoavien nettisivujen takia.Keskustaa en jaksanut laskea sillä ei kai kukaan helsinkiläinen heitä äänestäisikään. Rkp:n nuorin ehdokas oli 20 vuotta ja vanhin 78. Kokoomuksen nuorin myös 20 ja vanhin 69. Itse asiassa heillä on neljä 69 vuotiasta ehdokasta. Hassumpi kaveri voisi keksiä tästä jonkin alatyylisen letkauksen. Vasemmiston nuorin oli myös 20 vuotta ja vanhin 68. Vihreät nuorekkaimpia tässäkin 18 vuotiaalla ehdokkaallaan. Tosin vanhin oli 71 vuotta. 

 

Nyt on pohdittu, että pitäisikö tulevaisuudessa laskea äänestysikää kuuteentoista vuoteen. Siihen en osaa sanoa juuta enkä jaata, mutta takaan sen, että kun kunnallisvaalien äänestysprosentti jää taas jonnekin kuudenkympin kieppeille, niin yli neljäkymmentä vuotiaiden äänestysprosentti on lähempänä yhdeksääkymmentä ja 18-30 vuotiaiden paljon, paljon pienempi. Ja luuletteko että teidänkin vanhempanne äänestävät jotain alle kolmikymppistä. Ei todellakaan. Mummot ja papat hallitsevat tätä maailmaa kuten on aina ollut ja tulee aina olemaan (pitäähän niitä varoa metrossakin ettei ne jyrää yli). Sitten ihmetellään kun oma kunta ei ota huomioon yhtäkään nuorta. Miksi ottaisikaan, ei ne äänestä.

Joten tehdään tällä kertaa poikkeus ja äänestetään. Mielellään nuorta ehdokasta jolla olisi oikeasti jotain uutta tarjottavaa.


 

maanantai 18. elokuuta 2008

MITEN NÄILLÄ POLIITIKOILLA RIITTÄÄ AIKAA?


Olen tässä pohtinut oman aikani riittämättömyyttä. En saa oikein mitään tehdyksi. Tiskit odottavat keittiössä jo toista viikkoa, biojäte on alkanut maatua vaatekaappiin (don`t ask), essee metsätyökoneiden historiallisista saavutuksista on  puoli vuotta myöhässä ja jo toista kymmentä vuotta olen yrittänyt valita Samantha Foxin ja Sabrinan väliltä, mutta aika ei riitä. 

Onneksi poliitikoilla on oma aikavyöhykkeensä. Otetaan esimerkiksi Jutta Urpilainen, joka tietysti on kansanedustaja ja SDP:n puheenjohtaja. Jutta on paljon muutakin kuin punertava housupuku. Hän on Kokkolan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja, Kokkolan kaupungin kaupunginvaltuutettu, Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja, Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtaja, Suomen UNESCO-toimikunnan jäsen, Kokkolan omaishoitajat ja läheiset ry:n hallituksen jäsen, Koivuhaan Nuorten Kotkien puheenjohtaja, Kokkolan Estraditaiteenkoulun kannatusyhdistyksen puheenjohtaja, Kokkolan Talviharmonikan (Mikä on talviharmonikka? Onko kesähanuri eri asia?) hallituksen jäsen, Sotainvalidien palveluasuntosäätiön valtuuskunnan jäsen, Suomen YK-liitto ry:n puheenjohtaja, Syöpälasten järjestö SYLVA ry:n puheenjohtaja, Kansainvälisen Eurooppa-liike IEM valtuuston jäsen. 

Aika urakka. Kaikkeen riittää aika. No Juttahan on sentään suhteellisen nuori, ei päivääkään yli neljänkymmenenviiden, ja jaksaa painaa pitkää päivää, mutta mitenkäs esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Rakel Hiltunen, joka taitaa lähennellä jo maagista sadan vuoden ikää? Hän istuu Suomen kuntaliiton hallituksessa, Helsingin invalidien yhdistyksessä, Helsingin reumayhdistyksessä, Terhokoti-säätiössä, Suomen reumaliiton valtuustossa, suomen Romaniyhdistyksessä, Käpylän kuntoutuskeskus Synapsian johtokunnassa ja Alzheimer-keskusliiton hallituksessa. 

Ja kun ajatellaan sitä, että kaikissa näissä tärkeissä asioissa ja luottamustoimissa he onnistuvat tekemään hyviä ja oikeita päätöksiä, niin se vasta uskomatonta onkin. Toista se on Terolla. En osaa edes päättää minkä pizzan tilaisin, mitä limua joisin, puhumattakoon siitä mitä mieltä kaupunginvaltuuston pitäisi olla Sipoon rakentamisesta tai tarvitsisiko Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri uusia leikkaussaleja ja pitäisikö Kokkolan talviharmonikan soida kesälläkin?

Onneksi on Matti Vanhanen, joka on muuten toiminut muun muassa Neste/Fortum Oyj:n ja HOK:n hallintoneuvostoissa, Uudenmaan liiton hallituksessa, Varusmiesliiton puheenjohtajana ja Maaseudun raittiusliiton puheenjohtajana, jonka ansiosta tiedämme, että cokis lightiä sen olla pitää.

Tero

Ai niin, ens kerralla kun haastattelen Vanhasen Masaa otan tyynyn mukaan.